Niin Oliver raukka kun elää ajoittain kolmantena tyttönä <3 Lopettelin tänään lastenhuoneen ikkunanmaalausta ja koko köörin voimin sitten imuroitiin "rempparoskia". Innostuin siinä sitten räpsimään muutamia kuvia kun ei tämä viikko ole tarjoillut luovuudelle muutoin aikaa...Tuskan kylläkin (jos puhutaan luovuudentuskasta niin minulla on nyt jokin käsitys siitä:P) !! :) Edit: Ja tässäkin siis tarkoitan luomisentuskaa ja juuri sitä, etten saa kuin tavarat levälleen ja mitään aikaiseksi. Vaikka Oliver kipeänä "jäsenenä" nukkuu kaiken aikaa ja voisi kuvitella aikaa olevan...Hyvä esimerkki siitä, kuinka Meidän tiimi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki <3
Tämä ihana AmandaB:n teksti on kiinnitetty huoneen keskellä sijaitsevaan muuriin. Tajusin VASTA nyt. Huoneessahan asustaa nykyään poikakin! Olen huomannut, että kaikkein tärkeimmät ja "rakkaimmat" tavarat ovat niitä, joiden eteen olen nähnyt vaivaa ja niitä, joilla on tarina...
Aina ei puhuta kauneudesta eikä koskaan hinnasta...
Lastenhuoneessa oleva pöytä on aikoinaan kannettu ystäväni (naapurin)varastosta. Jalka on rikki ja väri alunalkaen oli vihreä. En ole kunnostanut tätä, vain maalannut päälle. Mielestäni se silti on ansainnut paljon muuta kuin toimia ruohonleikkurin korjausalustana.
Liputuspäivä! Äiti sai karmit apureiden avustuksella valmiiksi!Lasten aarteita olen ripustanut katonrajaan muurinviereen kiikkumaan...Pitäisikö kuitenkin puhua ÄITIN aarteista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti