Arki?? Kiirettä kiirettä...

Meillä eletään miehen lomaa ja tässä vaiheessa jo -Anteeksi-...Niin mielelläni istahtaisin kirjoittelemaan ja laittelemaan mukavia kuvia (niitäkin olisi kuvattavana) en vain hyvällä omallatunnolla ennätä. Tämä on nyt tätä "henkisen kiireen aikaa" eli varmasti hyvin paljon tapahtuu, enemmänkin pitäisi tapahtua ja enempi aikaa kuluu kummastelemassa tekemättömien asioiden kanssa...

Mennyt viikonloppu me kuitenkin mieheni kanssa RENTOUDUTTIIN! Kiitos mummin ja kummin <3

Reissulta löytyi jos jotakin pientä mukavaa, mutta mitä nyt ensimmäisenä tuosta nenän eteen sattui...halusin uudet hurrikaanit viime talvena yhden särkyneen tilalle...

Ja huomaa, näyttää todella hienolta tuossa sahan, roippeittein, ryttysen liinan,  likaisen lasin ja  kaiken muun tarpeellisen vierellä. Tää on nyt niin tätä. Ajatukset aivan jossain muualla. Tavaraa kannetaan jo ulos odottelemaan lähtöä uuteen kotiin, inventoidaan ja -kiitos naapurin- kannetaan myös naapuriin!!

Mutta maltathan, pian päästään yhdessä maalle! <3

Sairaspäivien touhuluja

Eilen finrexinin voimasta hämmästyneenä...ja innostuneena pistin vakan muodonmuutoksen alle..

Ja pintaan betolux akvaa, -luulisi kestävän!:)

Parin kerroksen jälkeen peittävä pinta. Ja lattian kanssa nyt sitten liiankin match...kunhan katsotaan mihinkä päätyy. Hieman jo jännittääkin kuinka sitä oppii sopeutumaan uuden (pidän edelleenkin vain mahdollisen) kodin lattiaan, joka on tummanruskea...

Ensi viikolla kuulema kirjoitellaan jo kauppoja:)

Tänään pistin ekologiset pellavat ompelukoneen ääreen ja aloitin niistä täkin ompelemisen. Ja voin sanoa, että penkin alle menee, mutta menköön! Olen selkeästi uuden omapelukoneen tarpeessa...ja vaikka mielestäni olen onnistunut ompeluhommissa ihan ok, niin kyllä haasteen lykkäs! katsotaan. Ja suuniteltiinpa jo parin kuukauden päähän tyttöjen reissu IKEAankin! Jotain mukavaa odottelua touhukkaan arjen keskelle <3

ILOISTA viikon jatkoa kaikille!

Sieltä täältä..

Meillä pistettiin pienimuotoinen sairastupa pystyyn, -miekin taitaisin olla näin maanantaiaamuna jo ihan valmis unille:) Mutta kun en nettiä availlut loppuviikosta lainkaan ni pakkohan se on päästä päivittemään!

Viikonloppuna touhuttiin ja touhotettiin. Välittäjiä kävi arvioimassa taloamme eri kanteilta ja meidän tekemä tarjous uudesta kohteesta on otettu hyväksytysti vastaan! Hommaa riittää siis nyt ja varmasti pitkälle talveen:)

Lastenhuonetta olen ajatelut sävytellä vähän neutraaleimmilla väreillä. Viikonloppuna sain lattian viimeisteltyä. Listat, -joita siis ei ollut kaupassa- ovat saapuneet. Pitäisi hakea ja iskeä paikoilleen. Vaaleanpunainen seinä siis saa jonkin sävytetyn (ehkä) valkoisen pintaan...

 Rautalankainnostuksen aikaan ystäväni teki mielestäni edelleen aivan IHANAN "enni" kyltin:) Hyllyllä vartio pupuset ja poni, jospa he siirtyvät jo odotteleemaan uutta kotia <3 Ja tyttöjen viirit myös...

Uudessa kodissa Oliverikin voisi saada POIKIEN huoneen:) Kunhan nähdään kuinka asetetutaan...Ja edes JOS...Nykyinen koti lähtee myyntiin todennäköisesti parin viikon sisällä. Sitä ennen mieheni kanssa ladataan hetki akkuja ihan kaksin! Ja lomaillaan perheellä arkiaskareiden keskellä viikon verran. Voin jo kuvitella kuinka rankka syksyksystä ja talvesta on tulossa..



Oliver ja äitin tekemä nuttu<3



Mutta varmasti aivan IHANAA aikaa!

Pussita ja pakasta...EIII! Vaan hillota!!

Omat marjat ovat vielä puskissa ja massussa, mutta mummo oli kerännyt tyttöjen kanssa pikkusankollisen mustaherukoita. Kun ne nyt muutaman päivän odottelivat jääkaapissa, en viitsinyt käydä noita pakastamaan ja kun en omista mehumaijaakaan...päätin sitten pistää hilloksi.

Ja niin tuli hyvää, että täytynee lähteä hillosokeriostoksille, jotta päästään tekemään lisää. Testattu jo maustamattoman jugurtin ja puuron kyytipoikana. Henkilökohtaisesti voisin laittaa tätä kaikkeen <3

Nyt tämä lähtee lasten kanssa listaostoksille ja sitten sitä sokeria... Voitteko uskoa, vasta oli maanantai ja huomenna on taas viikonloppu, -Minne tämä aika katoaa...??:)

Edit: Ja hups! Ei ollut listoja kaupassa ja onneksi ei vielä huomenna ole viikonloppukaan, joten saattaavat vaikka ennättää siksi Savonlinnaan :) Onneksi saan elää kotosalla, -ei ole ihan niin päivän päälle...

Veli kävi kylässä

Ja sitten alkoi tapahtua... Miehet heilutteli ja myö naiset tehtiin raivaustyötä. Niin läks piharakennus...Tai siirtyi toisessa muodossa toiseen paikkaan:) Sitten odotellaan tuleeko uutta vai eikö tule....??

Ja kaikki "tarpeellinen" talteen pyörimään...

Saataisipahan olla ilman veljen vierailua jotakuinkin entisenlainen tilanne tuolla pihassa, mutta KIITOS tästä!

Omenakausi alkaa..

Vaan tänä vuonna taidetaan päästä tämän "omenashown" suhteen melkosta helpolla. Muutama puu näyttää jäävän vaille satoa ja tämä ensimmäinen lajike on tipauttanut maahan melko reikäisiä yksilöitä...

Mutta kyllä näistä piirakan jos toisenkin saa aikaiseksi! Ja niille, jotka tuskailevat suurien omenamäärien kanssa voisin uskaltaa näin maistamatta kirjoittaa ohjeen, jonka itse juuri testasin. Ja parasta tässä on se, että siihen oikeasti tulee reilusti omenaa ja helppo kuin mikä! Ohje on suoraan netistä, eikä siis ollenkaan omaa käsialaani.

OMENAPIIRAKKA

Raaka-aineet:

1 dl leseseosta (itse käytin kauraleseitä)

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1, 5 dl sokeria

1 tl vaniliinisokeria

75 g  juoksevaa margariinia

2 munaa

1,5 dl jugurttia, kermaa tai piimää (itse laitoin kermaviiliä reilummalti)

Täyte:

1 kg omenia

0,5 sitruunan mehu (tätä ei löytynyt)

1,5 dl sokeria

1,5 rkl vehnäjauhoja

1,5 tl vaniliinisokeria

25 g margariinia tai voita (juoksevaa)

OHJE:

Sekoita kuiviin aineksiin muut taikinan aineet, kuutioi kuoritut omenat (en kyllä kuorinut) ja sekoita täytteen ainekset keskenään. Levitä taikina vuokaan ja kaada täyte päälle.

Paista 175 astetta, n. 40 min

Vaniljajätskiä tai -kastiketta ja eikun herkuttelemaan! Tän helpommalla ei varmaan omenapiirakka voi valmistua:)

Kumsuoppoot

Aiemmat sitikumpparit eksyivät jokusen kerran kasvimaalle ja muihin mullanmyllerrystoimiin ja saivat uuden värin pintaan. Tuo helmenharmaa (ja mielestäni ihan kiva väri) jäi toiseksi leikissä ja ajattelin, että on aika panostaa uusiin! Viime keväästä saakka olen etsiskellyt noita eri sävyissä tarjolla olevia Hai-kenkiä, mutta mieleiset sävyt myyvät ei oota. Eilen sitten rismakaupasta nappasin sekunnin mietinnän jälkeen, -mitäpäs muuta kuin- tummansiniset! Taitaa olla kohdallani tämän vuoden väri.

Kengistä intoutuneena sain valmiiksi jo keväällä aloittamani villasukat,-ostinpa jopa parit sukkalangat lisääkin! Kumpparit vaativat ehdottomasti villasukat sisäänsä ilmalla kuin ilmalla. Nämä kyseiset kengät ovat niin hyvät kävellä, että (ensisenä) vannoutuneena coretex-kenkien kättäjänä olen nyt uskaltanut luopua uusien hankinnasta kokonaan!

Saap syksy tulla! Onkin ihana kun ilma raikastuu:)

Reissuilua

Piristääkseni mieltä pitkän jännittelyn ja pettymyksenkin päätteeksi päätin lähteä veljeni perheen matkaan etelä-suomen reissulle lasten kanssa. Oliver jäi "matkalle" isovanhempien luokse Pieksämäelle ja Oonan ja Ennin kanssa sitten suunnattiin ensimmäisenä serenaan, nautiskeltiin hotelliaamiasta ja vieläpä moikattiin korkeasaaren eläimetkin. Ja tytöt nauttivat! -ja väsyivätkin!

reissulaiset korkeasaaressa

Iltalukemisiksi ostin matkalla Glorian kodin ja bongasin tuolta takakannnesta kannustalon mainoksen...Mietin tuossa, että pitäisikös sitä vielä tämän viikon aikana käväistä tuolla Kokkolan asuntomessuilla....??:) Jos ei sitä satavuotiasta meille löydy täältä Savonlinnasta niin vaihtoehdoiksi taitaa jäädä sitten tuon uuden rakennuttaminen. Toistaiseksi kuvien perusteella nuo kannustalon talot ovat miellyttäneet eniten.

Laittakaa ihmeessä kommenttia tulemaan jos löytyy kokemusta/ ajatuksia talopaketeista. Hirmu vähän tiedämme noista entuudeltaan ja aina puntaroidessa vaihtehtoja kuitenkin kallistun tuon "vanhan" puolelle. Mutta kuten eräs kaverini totesi kerran, voisihan sitä kokeilla kuinka vanhan näkököisen sitä saisi tehtyä uudesta...:)

Takas jaloilleen

Onhan hurahtanut useampi tovi! Olette kyllä ihania kun jaksatte käydä seuraamassa vaikken oikein sydämellä ole ennättänyt paneutua "Kotiin".

Pari viikkoa meni pyöritellessä ajatusta uudesta kodista vanhassa talossa keskustan ulottumattomista. Ja tänään se sitten sinne meidän ulottumattomiin myös jäi. Tässä yritettään sulatella pettymystä ja totuttautua ajatukseen, että näinhän sen varmasti täytyi mennä, -niinhän!? Aikamoista, mutta jaloilleen sitä kuitenkin tipahti <3

Tilanteen hyvinä puolina voisi nähdä, että meillä on YKSIVÄRINEN sokkeli...tai ainakin se on käsitelty samalla sävyllä! Ja muutama muu juttu, jotka halusin saada valmiiksi ennen kuin arvioidaan. Onneksi tuokin tapaaminen jää nyt pois. Päätettiin tyttöjen kanssa sen kunniaksi paistaa sämpylöitä!!

Mie höpsö tosiaan jo odottelen syksyä ja hämärtyviä syysiltoja. Kantelin tyynyjä ylös kuistin nurkkaan jo kesän "jäljiltä" ja katselin vain ympärilleni. Tällä hetkellä ajatus istahtaa tuohon kuistin portaille lyhtyjen valoon tuntuu niin rakkalle, ettei minua sais tästä talosta pois kirveelläkään!

Oliver 1 vuotta

Eilen tuli täyteen pienen ihmisen ensimmäinen vuosi

Äiti teki prinssilleen  vaatimattoman juhlaliputuksen

 Kummi halusi tuoda pojalle mansikkakakun, kynttiläkin laitettiin pystyyn! Puhaltamisessa tarvittiin vielä apua <3

Nyt harjoitellaan sitten kovasti omille jaloilleen nousemista. Tästä se vauhti taas kiihtyy! Kiitos kaikille Oliverin muistamisesta, -Kakkua löytyy vielä:)



Edelleen siis riittää lämmintä

Sisällä vaivaiset 30 astetta, yläkerrassa aika paljon enemmän ja ulos ei edes tee mieli... paitsi uimaan!

Patio on saanut kaiteisiinsa maalin. Niin sitä jotain taas oppi tuonkin valmistamisesta... ja valmistumisesta...:)

Toiselle reunalle patiota siirtyi kuistilta nyt tuo hetekka, jonka jo keväällä suunnittelin löhöilypaikaksi..Villiviini kovasti yritti vallata sitä itselleen, joten siistimisprojektin yhteydessä se sitten sai lähdön. ja ihan kiva onkin tuossa altaan vierellä lasten polskuttelujen yhteydessä pistää itsensä pitkälleen....Jos vaan ennättää?

Muutoin kamppaillaan samojen asioiden ympärillä aika odottavin fiiliksin. Meidän tarjous kohteesta on hyväksytty! Nyt sitten vielä saadaan odotella "ammattilaisten" arvioita kunnostuksien laajuudesta ja vielä katsotaan mitenkä paljon budjetit heittää, ennen kuin teemme lopullista päätöstä.

Onneksi nämä ihanat prinsessat ja prinssi pitävät suurimman osan päivää ajatukset arjen touhuissa, muuten olisin jo varmaan menettänyt hermoni tämän jännittämisen kanssa!

Huomenna muuten juhlitaan!

Unelmia, kiireentuntua, seisahtumista ja seisahtumista...

Seisahtumista. Tämä viikko sai aikaan jo kiireentuntua "päälle". Ensi viikko onkin suunniteltu täpöselleen juoksevia asioita, remppahommaa, synttärikemuja ja viikonloppuvieraita. Eli ei seisahdella ainakaan henkisesti.

Välillä on pakko vaihtaa maisemaa hetkeksi ja yrittää pistää ajatukset kauas muualle.

Enni ja voikukka papan haudalla 23.07.11

Lummeneidot

Tänään juostii Pyhän Olavin maraton ensimmäistä kertaa mielestäni aika rankalla -vaikkakin kauniilla- reitillä -ja kroppakin pyytää lupaa huilahtaa. Minulla täytyy olla asioiden suhteen itselleni päämäärä. Nyt olen asettanut sen kahden viikon päähän, jonka jälkeen tiedän toteutuuko yksi iso unelmamme. Tuohon päämäärään olen ajatellut jaksavani odottaa ja paiskia hommia kovasti.

Ja tässäpä tämä taas. Oikeasti meillä ei ole mitään kiireitä! Ei paineita! Ei yhtään mitään ikävää asiaa tehtävänä. Vaan tuo tieto, etten saa asiaa heti selville pakottaa minut kiirehtimään... On tämä ihmismieli niin hassu <3

Eilen kävin haistelemassa pientä, niin hellyyttävän suloista poikaa, sekä katsomassa pikkuprisessaa <3 Ostin lankoja pieneen nuttuun, seisahtua sen pariin <3

Pidättehän meille kuitenkin peukkuja <3 !

Huumoria...

Mieheni jatkoi siitä mihin me lasten kanssa keväällä jäimme ja laitettiin portaitten suhteen sutinaksi. Olihan ne kieltämättä aika ihanan romuromanttiset, nämä puolestaan muuten vaan pientä huumoria herättävän väriset (toisaalta yksiväriset:))! Tulevat nähtävästi lopulta olemaan aika simppelit hiekansävyiset.

Kummasti sitä saa mieleensä muodostettua järjestymättömän listan "to do -hommista", vaikkakaan tässä ja nyt en edes millään meinannut saada mieleen kun tuon sokkelin käsittelyn (sekin tapahtuu ajallaan)! Vaikka ihan jo keskeneräistäkin on.... Voihan sen ajatella niin, että seuraavan on hyvä jatkaa...:) Välillä siis laiskottaa, -Ja pitääkin!

Voinpahan kehaista vuosiin keränneeni mielestäni ihan hyvän satsin mustikoita pakkaseen

Saa laiskottaa <3

Meidän taloudessa ilmalämpöpumpun käyttö ei tunnu kovinkaan tarpeelliselle, mutta tämä viilennysmekanismi on kyllä ihan jee!

Omasta takaa

Viime vuosi meni omien satojen suhteen ohi. Mitä nyt punaset keräsin pakaseen ja muutaman kerran tytöt tyhjenteli puskia. Tänä(kin) vuonna kasvimaan on vallanneet kyllä aivan jokin muu kuin hyötykasvit, joten kaikki toivo heitätään sitten ompuille ja marjoille. Vattuja oli jo ihan kiva määrä ja piirakka tarpeet keräsinkin pikaisesti matkaan.

Raparperit olisivat olleet kerättävissä jo hieman aiemmin, mutta tajusin asian vasta pari viikkoa sitten.

Mut tää on kyllä ihan paras!

Omia viinipypäleitä, -ja pilvin pimein....pitääkö laittaa pönttö porisemaan????

Syksyä odotellessa..

Kannoin itselleni pari päivää sitten lastenhuoneesta sijoituksessa olleen työpöydän takaisin alas. Raaskin luopua tilaa enempi vievästä pöytäviritelmästä keväällä (joskin tykkään kyllä kovasti ideasta, neliöitä lisää!!)

Ei viikolle juurikaan suunnitelmia kalenterissa. Paljon unelmia "to do" ja viel enempi niitä "unpaid"



 Kumisaapaslöytö on miun ystäväni mummolasta ja kulkenut mukanani AINA jo varsin 17 vuotta, -kuvitella! Pensseleitä meidän perheessä kuluu, mallista riippumatta!

Narut nyssäköissä.

Ja taas on kaikkea tarvittavaa käsillä ja järjestyksessä, -Tottakai! Puolitoista mekkoa hissukseen olen kasannut elon ohessa, vaan sovittajat reissaavat. Olenpahan vaan aika onnekas kun saan olla ihanien lasten äiti!

Kova on jo ikävä  PikkuPrinsessoita<3

Roopen ruokakupilla

Vaippojen lajittelua korista toiseen

Ja itku pitkästä ilosta

Oliverkin saattaa olla seuraa vailla...?? Taitaa olla tämä viikko taputeltu!

Katot, ne viimeisetkin! -kö?

Jo jokin aika sitten juhannuksena haalimani kolmaskin valkea pönttö tuli korkattua. Yläkerta ja keskikerros on kattojen suhteen siis valkaistu. Eteinen ja wc saivat vielä uutta "avaruutta":)



ja eteisestä



Vessasta

Hänelle, jolla on hyvä vaimo ei mikään taakka ole liian raskas kannettavaksi
- Espanjalainen sananlasku-

No niin vähän tylsiä kuvia tylsästä aiheesta, mutta ajatukset ovat kyllä olleet karkuteillä kaikesta. Olen sentään siivonnut, leiponut, tehnyt pation ristikoita pikkuhiljaa (yksi vielä puuttuu!) ja maalannut ikuisesti riittäviä ikkunankarmeja (edelleen!) Tänään tyhjennettiin isännän kanssa vintit kaikesta turhasta, -Joutaa tavarat eteenpäin.

Joskus entisen kodin aikaan tein tytöille omat nimikyltit pärelootiin, joissa säilytettiin hanskoja ja hattuja. Tähän kotiin sitten nuo samaiset "riipukset" pääsivät vessaan pyyhenaulakkoon ja saivatpa muutkin samantyyliset. Lieneen ollut ensimmäisiä omin käsin väännettyjä juttuja ja muistan reijät tehneeni noihin keittiöpuukolla:) 

Tänään vielä katsastamaan pari "kohdetta" maalta! Iloisia viikonlopun jatkoloita! Ihana kun jaksatte käydä:)

Uudelleen alusta

Kävimme jälleen katsomassa alkuperäiskunnossaan olevaa taloa. Enkä voi muuta todeta kuin että voi masennus! Tämä yksilö oli juuri sellainen jota on etsitty -ja tunnelma...

Oikeata taikaa.

Oma rajallisuus saa taas mielen maahan ja olo on kuin lapsella jonka karkkipäivä on peruttu, ehkä tai sitten ei...

Ja ajatella sitten vielä järkevästi. Minä ajattelen sydämellä ja olisin valmis hypäämään suoraan remontin keskelle ja mieheni ajattelee järkevästi ja käytännöllisesti. Minä näen kokemuksen, elämyksen, haasteen, olisin valmis oppimaan...Mutta.

Yksi unelma.

Sunnuntaireissu "Isolle Kirkolle"

Sunnuntai sujahti sukkelasti kun aamusta starttasimme Oonan kanssa humputtelureissulle Ikeaan. Reipas tyttö mukana ja hyvä mieli jäi kumpaisellekkin. Äiti tosin vähän olisi voinut (jälleen) tinkiä tuosta loppusummasta... Miun aarteeksi tällä kertaa osottautui myynnistä jo aikaa sitten poistettu sinkkilaatikko, jonka bongasin henkilökunnan käytöstä. Sain pulittaa siitä vielä euron, mutta aarre kuin aarre. Vähän tuon tapaisia haluaisin muutaman kipaleen lisää.

Tämä yksinäinen hyppäsi siis leivontamausteiden laatikoksi sekaiseen kaappiin vielä yönaikana..

Ja sit onkin keittiössä taas hassäkkä kun päätin muuttaa tuota "muuttuvaa näyttelyä" eli entinen hylly pois, pakkelointia, hiomista ja maalausta (oli jo pakko vähentää aiempia jälkiä). Sittemmin sirkkelöintiä, ruuvailua, ja leikkiä vatupassin kanssa. Tuohon pisteeseen pääsin. Nyt on keittiötasolle ja vaikkapa noille hyllylaudoillekin reissusta uusi kuosi myös odottelemassa.

Keittiöpöydän päädyistä toistaiseksi paikkansa otti nuo rottinkiset tuolit, joita olen jo muutaman kerran hypistellyt. Nyt sitten laskin löytäväni niille ainakin kolme sopivaa paikkaa talostamme, joten diplomaattisesti voin todeta että niitä ihan oikeasti tarvittiin:)

Niin, tulipahan käytyä! Nyt suunnittelin tekeväni yksi homma kerrallaan pois kaiken keskeneräisen ennen kuin alottelen yhtään mitään uutta, -Ennätin jo yhden vintinpuoliskon "siistimään" ja toinen saa huutia varmasti jo tällä viikolla. Aika tehdä taas inventaariota... 

Odottelemassa on vielä ikkunankarmeja, pari terassin "ristikkoa", listoja, tuolien maalausta.. aaaagh ja vaikka mitä! Ja näkisettepä kasvimaan!!! Taidan valaa betonin siihen päälle, -siis miten mikään ei kasva niin kauniin vehreästi kuin RikkaruohoT! <3

Touhukasta viikkoa kaikille! Säiden pitäisi sallia "rästihommalaistakin" :)