keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

EI miun päivä olleskaan

Kovasti polttelisi saada tuon pation kaiteet kasaan ja tässä parina päivänä olen lasten kanssa kantanut tavaroita esiin, paikoilleen, esiin, paikoilleen ja siinä se päivä sitten mukavasti meneekin. Lievästi sanottuna masentaa ehkä enempikin päänsisällä tapahtuva asioiden etenemättömyys.

Muutama huokaus ja puuskaus ja olen tajunnut, ettei tästä yksin tule yhtikäs mitään -Parempi antaa olla ja ei kuitenkaan. Jos nyt jotain positiivista niin olenpa opetellut käyttämään sirkkeliä (joskin pari puhelua se vaati) ja voi kuinka kaunis onkaan tuo "höylä" jonka kaivoin käyttöön. Ja siis jos olen saanut kaiteen tolpista ihan vinopäisiä niin saanpahan koristella ne käsin höyläilemällä vielä erikoisemmiksi:)




Taidanpahan ihan oikeasti joutua harkitsemaan sitä rakennuspuolen koulutusta ;) Pappa onneksi vähän vihjaili, että voisi tulla käymään jokupäivä <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti