Meidän keittiössä ei ole kuultu tehokolmioista, edes kaksioista... Pöytä mahtuu oikein kivasti ja isompikin (jos sen saa sisään), mutta työpisteiden sijainti yhdellä seinällä tuottaa haastetta. Jäähän siinä sitten kolme seinää keksiä "jotain". Mitään hyödyllistä kovin kauas ei pysty ripustamaan, koska ruokapöytä tekee esteen matkalle...Mutta jotain. Tämä yksi ikkunan vierus on jo kokenut monet eri muunnelmat ja tänää väsäsin siihen "pikahyllyn" ihan raakalaudasta. Ja eikun maalia pintaan!
Kelpaapa sinne nyt pistää purkkia sitten pölyyntymään, katsotaan milloin "näyttely" taas vaihtuu.
Samalla sitten innostuin maalaamaan kaapistojen ylälaipiot. Myös lattianrajassa olevat pinnat tahtoisin valkealla, mutta taitanee vaatia hieman enempi suunnittelua (ovat enempi kulutuksella ja materiaali on laminaattia), tai ainakin järjestelmällisemmän hionnan.
Katto oli kuultomaalattu ja myöskin siitä tuli valkea. Seiniin en ole koskenut, koska ne antavat ihan kivaa kontrastia muuten sävyttämättömällä valkealla maalattuihin. Verhojen virkaa ajaa anoppilta saadut kihlajaislakanat, jotka olen rullakapan tapaan pyöritellyt ja sitonut juuttinarulla. On tässä ikkunassa pyörähtäneet ihan "oikeatkin" verhot, mutta jostain syystä nämä miellyttävät eniten.
Ja vaikka ikkunankarmi "projekti" on edelleen kesken, on kokonaisuus paljon valoisampi nyt! Vielä kun saisi tuon lattian...
Tässähän voisi melkein sanoa, että kiva kun kävit kahvilla meillä!
P.s Pakko oli pistää tämä vielä
Kun pistin olohuoneen lattiaa valkoiseksi, tuli jostain syystä valtava tarve saada tuo vaaleanpunainen mariskooli (ihme mielleyhtymä, vaikka se on ehkapä enempi keittiötarvike). Nyt sitten keräilykampanjan myötä patistin äitiäni olemaan valveilla...Ja tänään tämä sitten tuli kuin taivaalta, -kotiinkuljetettuna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti